UUTISET

Takaisin listaukseen
18.06.2015

Sitten syödään vasta

 
VMF/Marjut Vainio,
18.06.2015
 

Haluatko tehdä vaikutuksen taitavana vastansitojana? Vihdanteon maailmanmestari Joel Heleniuksen ohjeilla on helppo lähteä rakentamaan oikeaoppista vihtaa.

Katso video »

Koulun biologian tunneilta lintsanneille ensimmäinen kompastuskivi tulee kuitenkin vastaan jo ennen saunavastan sidontaa. Koivunoksia noudettaessa pitäisi löytää nimenomaan rauduskoivu. Mistä erottaa rauduskoivun ja hieskoivun?

 

Rungot ja lehdet ovat erilaiset

Tässä kuvassa on etualalla hieskoivu, Betula pubescens ja taaempana Suomen kansallispuita rauduskoivuja, Betula pendula.

Hieskoivut kasvavat 8-20 metrisiksi, rauduskoivut yleisesti 25 metrisiksi. Pisimmät Suomessa mitatut yksilöt ovat olleet lähes 40-metrisiä. Metsätaloudessa rauduskoivu on selvästi hieskoivua suositumpi. Rauduskoivu on hyvä vaneri- ja huonekalupuu ja sen ohut- ja lujalehtisistä oksista saadaan parhaat saunavihdat.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rauduskoivun lehdet ovat kiiltäviä, kaksoissahalaitaisia, karvattomia ja kolmiomaisia. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämmät, niissä on yksinkertainen sahalaita, usein alta karvaiset.

Kippis

“Alkukesän helpoin resepti: laita lähes täyteen Koskenkorva-pulloon hiirenkorvia tai nuoria lehtiä, ja tarjoa juhannuksena jääkylmänä snapsina.”
Ote Sami Tallbergin Villiyrtti -keittokirjasta (huomatkaa kielenkääntäjät, että hiirenkorvat on kirjoitettu yhteen).

Koivut (hies- ja rauduskoivu) ovat Eviran luonnonvaraisten kasvien käyttölistalla ravintolisäaineeksi (silmut, lehdet, kukat, siemenet, kuori ja hartsi) statuksella kauppayrtti.

Hyvää juhannusta ja rentouttavaa kesää!